Tässä osiossa esitellään ikääntyneiden vapaaehtois- ja vertaistoimintaa koskevaa kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan käsitteitä ja tutkimustuloksia. Osa tutkimustiedosta on koottu katsauksiksi ja tiivistelmiksi. Mukana on laaja aihepiiriä koskeva kirjallisuusluettelo asiasta tarkemmin kiinnostuneille. Ikäinstituutin Vavero-hankkeessa tehdyt eläkeikäisten vapaaehtoistoimintaa koskevat tutkimustulokset löytyvät myös täältä.

Hyödyllistä tietoa 

9.8.2011

European Foundationin raportti iäkkäiden vapaaehtoistyöstä

Raportti keskittyy erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten vapaaehtoistyöhön, ja se sisältää tapausesimerkkejä eri EU-maista - myös Suomesta. Raporttiin voi tutustua tästä: PDF.

9.3.2011

European Foundation Factsheet seniorivapaaehtoisuudesta

löytyy tämä linkin takaa: http://www.eurofound.europa.eu/publications/htmlfiles/ef11032.htm

8.3.2011

European Foundationin hanke selvittää syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten osallistamista vapaaehtoistyön avulla

European Foundationin rahoittama "Measures for social inclusion of the elderly"-hanke selvittää ja vertailee vapaaehtoistyön käyttämistä osallisuuden välineenä syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten joukossa eri EU-maissa. Hanketta koordinoi Dortmundin teknisen korkeakoulun Gerontologian instituutti. Projektin tavoitteena on tuoda esiin ikäihmisten vapaaehtoistyön mahdollisuuksia syrjäytymisen ehkäisyssä. Maaraporteissa kuvataan kunkin maan osallisuutta koskevat politiikat vanhuspolitiikan näkökulmasta sekä vapaaehtoisuutta - erityisesti ikäihmisten tekemää vapaaehtoistyötä - koskeva tilanne ja olosuhteet. Lisäksi esitellään kolme esimerkkiä sellaisesta vapaaehtoistyöstä, jota tarjotaan syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten tehtäväksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Suomen maaraportti, joka on tehty Ikäinstituutissa, on valmistunut.  

Linkki Suomen maaraporttiin PDF 

30.11.2010

Järjestöjen suhde suuriin ikäluokkiin on kirjava

Tämä ilmenee Ikäinstituutissa äskettäin tehdyssä kyselyssä. YTYn jäsenjärjestöille suunnatun kyselyn vastaajista 53 prosenttia on varautunut suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen toiminnassaan. Yleisimmin varautuminen oli tapahtunut vapaaehtoistoiminnan suunnittelun saralla. Vastaukset olivat kuitenkin hyvin toisensuuntaisia, kun vastaajilta kysyttiin, onko kolmannella sektorilla ylipäätänsä huomioitu riittävästi suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen. Tällöin vain 8 % vastasi kyllä ja 47 % vastasi, ettei asiaa ole huomioitu riittävästi.

Kyselyn raportin löydät täältä PDF

22.11.2010

Eläkeikäisten vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa eri tyylejä

Suomalaiset eläkeikäiset tekevät hiukan useammin vapaaehtoistyötä kuin suomalaiset keskimäärin, ilmenee Kansalaisareenan Taloustutkimuksella keväällä 2010 teettämästä kyselystä: 40 prosenttia yli 65-vuotiaista on tehnyt vapaaehtoistyötä edellisen kuukauden aikana, kun vastaava luku kaikkien työikäisten suomalaisten joukossa on 36 prosenttia. Eläkeikäiset ovatkin keskeinen vapaaehtoistoimijoiden joukko ja resurssi: heillä on usein aikaa osallistua. Tässä artikkelissa esitellään Vavero-hankkeen kyselyn ja etnografisen tutkimuksen valossa miksi ja miten eläkeikäiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan. Osallistumisen tyylejä ja motiiveja on useita: 1) muita auttamaan keskittyvä vastuun- ja velvollisuudentuntoinen, perinteistä vapaaehtoisuutta edustava toimintatyyli; 2) oman yhteisön hyvinvointiin keskittyvä yhdessä tekemisen toimintatyyli, jossa huolehditaan esimerkiksi yhdistyksen muista jäsenistä ja yhdistyksen pyörittämisestä; ja 3) omaa, monipuolista hyvinvointia edistämään pyrkivä, yksilöllisistä kiinnostuksista, tarpeista ja huolista lähtevä toimintatyyli.

Ilka Haarni: Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä. Julkaisu löytyy tästä: PDF

30.10.2010

Eläkeikäisten kohtaamispaikat tuottavat antoisaa lähimmäisyyttä ja tarjoavat mielekästä toimintaa

Vavero-hankkeen etnografisesta tutkimuksesta on ilmestynyt eläkeikäisten kohtaamispaikkoja käsittelevä artikkeli. Artikkelissa hankkeen tutkija Ilka Haarni kuvaa kohtaamispaikkojen tekemisen ja tapaamisen yhteisöjä ja niiden merkitystä eläkeikäisille kävijöille. Osallistuminen koetaan hyvää tekeväksi, sillä ilmapiiri on myönteinen, tekeminen antoisaa ja mielekästä ja osallistumisen tuoma ohjelma tarjoaa vaihtelevuutta ja rytmiä arkeen. Kohtalotovereiden tapaaminen ja jaettu tekemisen ilo ovat eläkeiässä tärkeitä lähimmäisyyden ulottuvuuksia. Kohtaamispaikoilla on yhteiskunnallista merkitystä eläkeikäisten aktiivisuuden sekä tekemisen ja tapaamisen mahdollistajina, sillä tekemisen ja tapaamisen yhteisöt ovat kävijöille monella tavalla merkityksellisiä, artikkelissa todetaan.

Ilka Haarni: Eläkeikäisten kohtaamispaikat tekemisen ja tapaamisen yhteisöinä. Gerontologia 1/2010, 3-13.

10.02.2010

Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa.

Eläkepäivillä on aikaa ja vapaus tehdä itseä kiinnostavia asioita. Moni on sitä mieltä, että eläkkeellä kannattaa "lähteä liikkeelle" - muiden ihmisten pariin tekemään, harrastamaan ja osallistumaan. Yhä useammin työuran jälkeen vietetäänkin aktiivista ja vireää elämänvaihetta, kolmatta elämää.

Ikääntyneiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan -hankkeen (2007-2010) tutkija Ilka Haarni seurasi eläkeikäisten toimintaa eräässä pääkaupunkiseudun kaupunginosassa. Havainnoinnin ja haastatteluiden pohjalta hän esittelee ikääntyvien kaupunkilaisten osallistuvaa elämäntapaa: harrastuksia, omaehtoista toimintaa, vapaaehtoistyötä sekä yhdistys- ja vertaistoimintaa. Osallistumisen kirjon ohella teoksessa kuvataan eläkeikäisille tärkeiden tekemisen ja tapaamisen yhteisöjen piirteitä ja merkitystä. Haarni tuo esille osallistumisen antia ja sen tuomaa hyvinvointia. Etualalla ovat ikääntyvien omat näkemykset ja kokemukset.

Vapaaehtoistoiminta edistää eläkeikäisten hyvinvointia

Ikääntyvässä Suomessa eläkeikäisten elämäntavoilla on jatkuvasti kasvava merkitys. Aktiivisuus eläkeiässä onkin noussut niin tutkijoiden kuin päättäjien kiinnostuksen kohteeksi. Haarni havaitsi, että osallistumaan houkuttelee eläkeiässä moni seikka: toiminnan sisältö, yhteisö, vuorovaikutus, oman panoksen antamisesta syntyvä tyytyväisyys, oppiminen ja esimerkiksi osallistumisen tuoma päivärytmi. Eläkkeellä osallistutaan monin eri tavoin: vapaaehtoistoiminnan reunamilla toimintaa seuraillen, rivijäsenenä, toiminnan järjestäjänä tai vastuutehtävissä. Toimintaan osallistumisesta ei kuitenkaan haluta stressiä: kiireinen eläkeläisyys ei ole monenkaan tavoitteena. Eläkeikäiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan omaa hyvinvointiaan vaalien. He ovat kokeneet sen, minkä tutkimuksetkin jo osoittavat: vapaaehtoistoiminta on eläkeikäisten terveydelle eduksi. Aktiviteetteja kuitenkin räätälöidään omannäköiseksi - juuri siten osallistuminen koetaan mielekkääksi.

Kirjassa kerrotaan myös vapaaehtoistoimintaa järjestävien järjestöjen kannalta kiinnostavista asioista: esimerkiksi eläkeikäisten perheen, isovanhemmuuden ja vapaaehtoistiminnan yhteensovittamisesta, osallistumisen motiiveista ja tavoitteista sekä toiminnan aikataulujen merkityksestä.

Tutkimuksesta on julkaistu kirja Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Kirjan voi tilata Gaudeamuksen verkkokaupasta tai ostaa esim. Akateemisesta kirjakaupasta, arviohinta 29€.

30.1.2010

"Pitää lähteä liikkeelle" - aktiivisten eläkeikäisten selityksiä kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle

Ikääntyvien määrän noustessa myös mielenkiinto eläkeikäisten kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan osallistumista kohtaan on kasvanut. Ikääntyneiden kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan osallistumista selvittäneessä tutkimuksessa kysyttiin miksi ja mihin ikääntyneet osallistuvat. Pääasiallisina selityksinä osallistumiseen olivat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen.

Projektitutkija Ilka Haarni selvitti pääkaupunkiseudun ikääntyneiden omaa näkemystä osallistumisestaan kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan. Etnografinen tutkimus tehtiin eräässä pääkaupunkiseudun kaupunginosassa ja siinä haastateltiin 35 eläkeikäistä ja havainnoitiin tilaisuuksia, joihin he osallistuivat. Tutkimustuloksista kirjoitettu artikkeli perustuu Ikääntyneiden vapaaehtoistoiminnan tutkimus- ja kehittämishankkeessa (Vavero 2007-2010) kerättyyn aineistoon.

Yleisimpänä kannustimena osallistumiselleen kaikki haastatellut mainitsivat oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidon. Osallistumisen koettiin vaikuttavan kokonaisvaltaisesti niin fyysiseen ja psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Muita syitä olivat vapaaehtoistoiminnassa tyypilliset halu auttaa muita ja tuoda muille hyvää mieltä. Osallistuminen antoi myös mielekästä tekemistä ja ohjelmaa arkea rytmittämään. Aiempi aktiivisuus jatkui useimmilla työelämän jälkeenkin, mutta toisille vasta eläkkeelle tai leskeksi jääminen olivat syitä lähteä muiden joukkoon. Aktiivinen osallistuminen ja omasta terveydestä huolehtiminen nähtiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, osin suorastaan velvollisuudeksi.

Ilka Haarnin artikkeli "Pitää lähteä liikkeelle" - aktiivisten eläkeikäisten selityksiä kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle on julkaistu Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä 2009: 46 81-94.

1.1.2010 

Mielekkäästi vapaaehtoistoiminnassa - Tuloksia kyselystä järjestöjen ikääntyneille jäsenille

Jere Rajaniemi: Raportteja 2/2009. Helsinki: Ikäinstituutti. Julkaisu, PDF  

Ikäinstituutin Vavero-hankkeessa kerättiin syksyllä 2008 kyselyaineisto pääkaupunkiseudun järjestöjen 60 vuotta täyttäneiltä jäseniltä. Kiinnostuksen kohteena oli ikääntyneiden osallistuminen vapaaehtoistoimintaan sekä erilaiseen yhdistys-, harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan. Tiiviisti tutkimustuloksia esitellään sivuston Tutkimustiivistelmiä-kohdassa ja yksityiskohtaisesti oheisessa julkaisussa.